Ilmastointikanavan eristys ratkaisee, valuuko kodinhoitohuoneen alakatosta vettä tammikuun pakkasilla vai pysyykö rakenne kuivana vuosikymmeniä. Väärin tehty ilmastointikanavan eristys on yksi yleisimmistä syistä siihen, että remontoija tai uuden talon rakentaja löytää märän alakaton, kastuneen villan tai homeen jäljet IV-koneen läheltä. Tämä artikkeli on omakotitalon rakentajalle, remontoijalle ja taloyhtiön hallitukselle. Siinä kerrotaan, mitkä kanavat eristetään, millä materiaalilla ja missä järjestyksessä, jotta kondenssivesi ei pääse syntymään.
Miksi kondenssivettä syntyy ilmanvaihtokanaviin
Kondenssi syntyy, kun lämmin ja kostea ilma koskettaa pintaa, jonka lämpötila on kastepisteen alapuolella. Suomen talvessa ulkoilmakanavassa virtaa -20…-30 °C ilmaa, ja sisäilman kastepiste on tyypillisesti +5…+10 °C. Eristämätön tai huonosti eristetty kanava kerää vettä pinnalleen jo muutamassa tunnissa.
Ongelma kulkee kahteen suuntaan. Lämpimässä tilassa kulkevat kylmät kanavat eli raitisilma- ja jäteilmakanava keräävät kosteutta ulkopintaansa. Kylmässä tilassa kulkevat lämpimät kanavat eli tulo- ja poistoilmakanavat ullakolla jäähtyvät, jolloin poistoilman kosteus tiivistyy kanavan sisälle ja valuu takaisin venttiileistä.
Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenotto pahentaa tilannetta. LTO-kennon jälkeen jäteilma on lähes ulkoilman lämpöistä, joten sekin kanava on käytännössä kylmä kanava.
Ilmastointikanavan eristys kanavatyypeittäin
Kokenut LVI-asentaja katsoo ensin kahta asiaa: mitä ilmaa kanavassa kulkee ja minkä lämpöisen tilan läpi se kulkee. Siitä seuraa eristystapa.
- Raitis- ja jäteilmakanava lämpimässä tilassa: kondenssieristys, jonka ulkopinta on diffuusiotiivis (alumiinipinta tai solukumi), yleensä 50-100 mm villaa tai 19-32 mm solukumia.
- Tulo- ja poistoilmakanava kylmällä ullakolla: lämpöeristys vähintään 100 mm, usein 150-200 mm, joko kanavamatolla tai upottamalla kanava yläpohjan puhalluseristeen sisään.
- Tuloilmakanava lämpimässä tilassa: eristystä ei yleensä tarvita, ellei tuloilmaa jäähdytetä.
- Jäähdytetyn tuloilman kanava: kondenssieristys, koska kesällä kanavan pinta voi olla huoneilman kastepisteen alapuolella.
- Huippuimurille nouseva poistoilmakanava: lämpöeristys koko matkalta kattoläpivientiin asti, jotta kosteus ei tiivisty pystyosaan.
Lopullisen eristyspaksuuden määrittää IV-suunnitelma. Rakentamismääräysten kosteustekninen osa (perinteisesti RakMK C2) ja ilmanvaihtoa koskevat määräykset edellyttävät, ettei rakenteisiin pääse kertymään kosteutta. Rakennusvalvonta tarkistaa asian loppukatselmuksessa.
Materiaalit: alumiinipintainen villa vai solukumi
Yleisin ratkaisu Suomessa on alumiinilaminoitu lamellimatto, jossa kivi- tai lasivillan kuidut ovat pystyssä kanavan pintaa vasten. Rakenne kestää kiristämisen ilman, että eriste painuu ohueksi. Parocin ja Isoverin LVI-tuotesarjoissa on molemmissa kanavaeristykseen tarkoitettuja alumiinipintaisia mattoja. Suuntaa antava hinta on 8-20 €/m² paksuudesta riippuen. Parocin kivivillatuotteita löytyy myös Paroc-tuotesivulta.
Solukumi (esimerkiksi Armacellin Armaflex) on itsessään höyrytiivis, joten se toimii ilman erillistä pintakerrosta. Sitä käytetään ahtaissa paikoissa, kuten alakattojen sisällä ja kotelointien sisällä, joissa paksu villa ei mahdu. Solukumi on kalliimpaa kuin villa, tyypillisesti 15-35 €/m², ja sen palo-ominaisuudet pitää tarkistaa poistumisteillä ja palo-osastoissa.
Kylmällä ullakolla kanavan voi upottaa yläpohjan selluvillaan tai puhallettavaan mineraalivillaan. Tällöin kanavan alle on jätettävä vähintään 100 mm eristettä, jotta kanava ei nojaa suoraan lämpimään kattoon. Pelkkään puhalluseristeeseen ei kannata luottaa, jos kanava kulkee lähellä räystästä, sillä eristekerros jää siellä usein ohueksi.
Myytti: paksumpi villa riittää
Moni ajattelee, että kylmän kanavan ympärille voi kääriä tavallista villamattoa ja tuplata paksuuden varmuuden vuoksi. Tämä ei toimi. Avoimen villan läpi vesihöyry kulkee esteettä, joten se tiivistyy suoraan kylmän kanavan pintaan eristeen sisälle.
Tilanne on tuttu monesta 1990-luvun omakotitalosta, joihin on vaihdettu uusi LTO-kone. Raitisilmakanava vedetään kodinhoitohuoneen alakaton sisällä ja kääritään 100 mm seinävillaan ilman alumiinipintaa. Ensimmäisellä -20 °C pakkasjaksolla kipsilevyn saumaan ilmestyy ruskea läikkä ja villa on kanavan alapuolelta märkää. Tässä tapauksessa paksuus ei auttanut, koska vika oli höyrytiiviyden puutteessa.
Asennus vaihe vaiheelta
Ammattilainen aloittaa tarkistamalla, että kanava on tiivis ja puhdas ja että sen kannakoinnit ovat paikallaan. Eriste asennetaan kanavan ympärille tiiviisti niin, että saumat osuvat kanavan yläpuolelle. Tällöin mahdollinen vesi ei kulje sauman kautta.
Alumiinipinnan saumat ja pituussaumat teipataan alumiiniteipillä yhtenäisesti. Nippusiteet tai rautalanka eivät saa painaa eristettä kokoon. Haaroissa, mutkissa ja äänenvaimentimissa eristys jatkuu katkeamatta, sillä juuri ne jäävät usein eristämättä.
Kriittisin kohta on liitos IV-koneeseen ja ulkoseinän tai katon läpivientiin. Kondenssieristyksen on ulotuttava aivan koneen kaulukseen asti, ja ulkoseinän läpiviennissä kanava liitetään rakennuksen ilmansulkuun tiiviisti. Läpivientien tiivistämiseen sopivat samat periaatteet kuin ilmansulkukalvon läpivienneissä yleensä.
Yleisimmät virheet ilmanvaihtokanavien eristyksessä
Eristys katkeaa IV-koneen kohdalla. Koneen kauluksen ympärille jää 10-20 cm paljasta peltiä, jolloin vettä tippuu suoraan koneen päälle tai lattialle. Tämä on yleisin yksittäinen syy kodinhoitohuoneen kosteusongelmiin.
Alumiinipinta rikotaan kannakkeilla. Jos kanava ripustetaan eristeen läpi kiristetyllä vanteella, pintaan syntyy reikä, josta höyry pääsee sisään. Kannakkeen kohta on teipattava erikseen, tai on käytettävä eristettyjä kannakkeita.
Kylmälle ullakolle jätetään ohut kanavaeristys. 50 mm villaa ei riitä estämään poistoilman tiivistymistä pitkällä pakkasjaksolla. Venttiilistä valuva vesi on tämän tyypillinen oire. Ullakon tuuletus vaikuttaa samaan ongelmaan, ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa yläpohjan tuuletuksesta eristyksen jälkeen.
Paloturvallisuus ja vanhat eristeet
Kun kanava läpäisee palo-osastoivan seinän tai välipohjan, eristykseltä vaaditaan muutakin kuin kondenssin estoa. Kerrostaloissa ja rivitaloissa palo-osastoinnin vaatimukset (RakMK E1:n periaatteet) edellyttävät palovillaa, palopeltiä tai hyväksyttyä palokatkoa. Tavallinen solukumi ei käy osastoivan rakenteen läpi kulkevaksi eristeeksi. Asennus kuuluu pätevälle LVI- tai palokatkoasentajalle.
Ennen 1980-lukua rakennetuissa taloyhtiöissä kanavien vanhoissa eristeissä, tiivistysmassoissa ja kanavateipeissä voi olla asbestia. Ennen purkua tehdään asbestikartoitus, eikä vanhaa kanavaeristystä revitä itse irti.
Kanavat, venttiilit ja IV-koneet hankitaan yleensä LVI-kaupasta. Eristemateriaalit, alumiiniteipit ja palovillat löytyvät eristekaupasta tai rautakaupan eristysosastolta. Asennustyön työosuudesta voi saada kotitalousvähennyksen. Vuonna 2025 vähennys oli 35 % työn osuudesta ja enintään 1 600 € henkilöä kohden, mutta ajantasaiset luvut kannattaa tarkistaa Verohallinnosta.
UKK
Pitääkö tuloilmakanava eristää, jos se kulkee lämpimässä sisätilassa?
Ei yleensä tarvitse, koska tuloilma on LTO:n ja jälkilämmityksen jälkeen lähellä huoneenlämpöä. Poikkeuksena on jäähdytetty tuloilma, jolle tehdään kondenssieristys alumiinipinnalla tai solukumilla.
Kuinka paksu eriste tarvitaan kylmällä ullakolla kulkevaan kanavaan?
Vähimmäispaksuus on 100 mm, mutta Pohjois-Suomessa ja pitkillä kanavavedoilla suositellaan usein 150-200 mm. Lopullinen paksuus tarkistetaan IV-suunnitelmasta.
Voiko kondenssieristyksen tehdä tavallisella villalla ja muovikalvolla?
Se ei ole suositeltavaa, koska muovin saumat jäävät harvoin tiiviiksi ja kalvo rikkoutuu kannakkeiden kohdalta. Tehdasvalmisteinen alumiinipintainen kanavamatto tai solukumi on varmempi ja nopeampi asentaa.
Muista ainakin nämä
Raitis- ja jäteilmakanava tarvitsevat lämpimässä tilassa aina höyrytiiviin pinnan. Tulo- ja poistoilmakanavat tarvitsevat kylmällä ullakolla riittävän paksun lämpöeristyksen. Eristys jatkuu katkeamatta koneen kaulukseen ja läpivienteihin asti, ja jokainen sauma teipataan. Jos kanava kulkee palo-osastoivan rakenteen läpi tai talo on rakennettu ennen 1980-lukua, kannattaa käyttää ammattilaista. Muuten kondenssivesi tulee näkyviin ensimmäisellä kunnon pakkasella.