Palosuojamaalit teräsrakenteissa ovat ratkaisu silloin, kun kantavan teräspalkin tai -pilarin pitää kestää tulipalossa määrätty aika, mutta rakenteen halutaan jäävän näkyviin ilman kotelointia. Tämä artikkeli on omakotitalon rakentajalle, remontoijalle ja taloyhtiön hallitukselle, joiden kohteessa suunnittelija on merkinnyt teräsosalle kestoluokan, kuten R30 tai R60. Artikkelista näet, mitä luokka tarkoittaa, mikä ratkaisee maalikerroksen paksuuden ja missä vaiheessa paisuva maali kannattaa vaihtaa muuhun suojaukseen.
Miksi teräs tarvitsee palosuojauksen
Teräs ei pala, mutta kuumuus heikentää sitä. Rakenneteräs menettää noin puolet kantokyvystään, kun sen lämpötila nousee noin 550 °C:een. Tavallisessa huonepalossa tähän voi mennä suojaamattomalla ohuella profiililla vain 10-15 minuuttia.
Myytti: ”Teräsrakenne on paloturvallinen, koska teräs ei syty.” Tämä pitää paikkansa vain syttymisen osalta. Pettävä palkki voi romahduttaa välipohjan ennen kuin pelastuslaitos ehtii paikalle. Siksi Suomessa kantaville rakenteille asetetaan kestovaatimus, joka perustui aiemmin RakMK E1:een ja nykyisin ympäristöministeriön asetukseen rakennusten paloturvallisuudesta (848/2017).
Kestoluokat R15-R120 ja mistä ne tulevat
R-kirjain tarkoittaa kantavuutta ja luku minuutteja: R30-luokan rakenteen on kannettava kuormansa standardipalossa vähintään 30 minuuttia. Vaadittu luokka riippuu rakennuksen paloluokasta (P1, P2 tai P3), kerrosluvusta, käyttötavasta ja palokuormasta.
Kaksikerroksisessa omakotitalossa vaatimus jää usein tasolle R30 tai jopa ilman erillistä vaatimusta. Kerrostaloissa ja liikerakennuksissa tavallisia ovat R60 ja R90, korkeissa rakennuksissa R120. Luokan päättävät pääsuunnittelija ja palotekninen suunnittelija. Kauppa tai maalari ei voi valita sitä.
Paisuvan palosuojamaalin tehokkain alue on R15-R60. R90- ja R120-luokissa vaadittavat kalvopaksuudet kasvavat niin suuriksi, että palosuojalevyt tai ruiskutettava palosuojalaasti tulevat usein edullisemmiksi ja varmemmiksi.
Näin paisuva palosuojamaali toimii
Palosuojamaali on ohut, normaalisti 0,3-3 mm paksu kalvo, joka alkaa paisua noin 200-250 °C:ssa. Kalvosta muodostuu hiiltynyt vaahtokerros, joka on moninkertaisesti alkuperäistä paksumpi. Vaahto eristää terästä ja hidastaa sen lämpenemistä.
Järjestelmään kuuluu kolme kerrosta. Ensin pohjamaali, joka on tarkistettu yhteensopivaksi, sitten varsinainen paisuva välikerros ja lopuksi pintamaali, jos tila on kostea tai rakenne halutaan värittää. Tunnettuja tuotesarjoja ovat esimerkiksi Jotun Steelmaster, Hempel Hempacore ja International Interchar. Tuotteella pitää olla eurooppalainen tekninen arviointi (ETA) ja CE-merkintä, ja sen toimivuus on testattu standardin EN 13381-8 mukaan.
ETA kertoo myös, millaisiin olosuhteisiin tuote sopii. Luokan Z2 tuote on tarkoitettu kuiviin sisätiloihin, Z1 myös kosteisiin sisätiloihin, Y puoliksi ulkoilmaan ja X kaikkiin olosuhteisiin. Kylmään autotalliin tai katokseen ei pidä valita pelkästään kuivien tilojen maalia.
Mikä ratkaisee palosuojamaalin kalvopaksuuden
Tärkein tekijä on profiilin poikkileikkaustekijä A/V (m⁻¹). Se kertoo, kuinka paljon lämmölle altistuvaa pintaa profiililla on suhteessa teräksen tilavuuteen. Ohut ja korkea profiili, kuten IPE 200, lämpenee nopeasti ja tarvitsee paksumman kalvon. Massiivinen HEB 300 lämpenee hitaammin ja pärjää ohuemmalla kalvolla.
Toinen tekijä on kriittinen lämpötila, jonka rakennesuunnittelija laskee teräksen käyttöasteesta. Tyypillisesti se on 500-620 °C. Valmistajan taulukosta katsotaan tarvittava kuivakalvon paksuus, kun tiedossa ovat kestoluokka, A/V-arvo, kriittinen lämpötila ja profiilin muoto (I-profiili, putkipalkki tai umpiprofiili).
Suuntaa-antavasti R30 vaatii usein 0,3-1,0 mm ja R60 1,0-2,5 mm kuivakalvoa. Putkiprofiileille, eli kotelo- ja pyöröputkille, vaaditaan yleensä selvästi paksumpi kalvo kuin I-profiileille. Joillakin tuotteilla kaikkia putkiprofiileja ei ole testattu lainkaan tietyssä luokassa.
Käytännön esimerkki: kantava seinä vaihtuu teräspalkkiin
Tyypillinen remonttitilanne on 1970-luvun omakotitalo, jossa keittiön ja olohuoneen välinen kantava seinä puretaan ja tilalle tulee HEA 200 -palkki. Rakennesuunnittelija merkitsee palkille R30, ja asukkaat haluavat palkin näkyviin valkoisena.
Ammattilainen aloittaa pyytämällä suunnittelijalta A/V-arvon ja kriittisen lämpötilan. Sen jälkeen hän valitsee tuotteen, jonka ETA kattaa kyseisen profiilin. Palkki hiekkapuhalletaan tai hiotaan puhtaaksi tehtaalla tai paikan päällä, pohjamaalataan ja ruiskutetaan airless-ruiskulla 2-3 kerrokseen. Märkäkalvon paksuutta seurataan kammalla ja kuivakalvon paksuutta magneettisella mittarilla. Mittaustulokset kirjataan rakennusvalvontaa varten.
Sama palkki voidaan koteloida myös kahdella 15 mm:n palokipsilevyllä. Materiaalina kotelointi on usein halvempi, mutta palkki katoaa näkyvistä. Paisuvan maalin hinta ammattilaisen asentamana on R30-luokassa usein noin 30-70 €/m² teräspintaa ja R60-luokassa enemmän. Hinta riippuu kohteesta, joten pyydä aina kohdekohtainen tarjous.
Eristystyön tapaan maalaustyön työosuus voi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vuonna 2025 vähennys oli 35 % työn osuudesta ja enintään 1 600 € henkilöä kohden. Tarkista ajantasaiset luvut Verohallinnosta.
Yleisimmät virheet palosuojamaalauksessa
Nämä virheet toistuvat työmailla:
Väärä pohjamaali. Kun paisuva kerros levitetään yhteensopimattoman pohjamaalin päälle, se voi irrota palossa levynä. Pohjamaalin on oltava valmistajan hyväksymä.
Liian paksu kalvo kerralla. Kalvo valuu ja halkeilee eikä kuivu kunnolla. ”Varmuuden vuoksi” lisätty paksuus ei myöskään saa ylittää testattua enimmäispaksuutta, koska silloin tuote ei ole enää hyväksytyllä alueella.
Unohdetut liitokset ja läpiviennit. Palkin päät, kiinnityslevyt ja palkkiin hitsatut osat johtavat lämpöä suojattuun profiiliin. Kun teräsosan läpi kulkee putkia tai kaapeleita, myös reiät on tiivistettävä. Näistä lisää artikkelissa palotiivisteet ja palotaskut läpivienneissä.
Erityistapaus on vanha teräsrakenne, kuten 1960-1970-lukujen hallin tai kerrostalon kellarin palkisto. Niissä palosuojana on voinut olla ruiskutettu asbestipitoinen massa. Ennen hiontaa tai purkua tarvitaan asbestikartoitus. Jos asbestia löytyy, purku kuuluu luvanvaraiselle asbestipurkajalle.
Palosuojamaali, palovilla vai levy
Maali on paras, kun rakenne halutaan näkyviin, tilaa on vähän ja vaatimus on enintään R60. Kivivillapohjainen palovilla tai palosuojalevy sopii korkeampiin luokkiin ja kohteisiin, joissa kotelointi ei haittaa. Lisätietoa löytyy artikkelista palovilla korkeissa lämpötiloissa.
Palosuojamaaleja ja niiden järjestelmätuotteita löytyy yleensä eristekaupoista ja teollisuusmaalien jälleenmyyjiltä. Tavallisen rautakaupan maalihyllystä niitä löytyy harvoin. Valikoimien eroja käsitellään artikkelissa eristekauppa vai rautakauppa. Yleiset rakennustarvikkeet kuuluvat rautakauppavertailuihin ja asennustyöt remonttipalveluvertailuihin.
UKK palosuojamaaleista
Voiko palosuojamaalin levittää itse?
Teknisesti se on mahdollista, mutta rakennusvalvonta edellyttää yleensä dokumentoidut kalvopaksuusmittaukset ja tuotteen ETA:n mukaisen työn. Palotekninen toimivuus on lakisääteinen vaatimus, joten työ kannattaa teettää palosuojamaalaukseen perehtyneellä urakoitsijalla.
Kuinka paksu palosuojamaalikerros tarvitaan R60-luokkaan?
Tyypillisesti 1,0-2,5 mm kuivakalvoa. Tarkka arvo riippuu profiilin A/V-arvosta, kriittisestä lämpötilasta ja tuotteesta, ja se luetaan valmistajan testattuun aineistoon perustuvasta taulukosta.
Voiko palosuojamaalin päälle maalata tavallisella maalilla?
Vain valmistajan hyväksymällä pintamaalilla. Väärä pintamaali tai liian paksu pintakerros voi estää paisumisen tulipalossa.
Muista ennen tilaamista
Tilaa palosuojamaali vasta, kun tiedossa ovat kestoluokka, profiili, A/V-arvo, kriittinen lämpötila ja käyttöolosuhteiden luokka. Kun nämä viisi tietoa ovat paperilla, eristekaupan myyjä tai urakoitsija voi laskea oikean kalvopaksuuden ja menekin. Ilman niitä arvaus voi tulla kalliiksi, eikä rakennusvalvonta hyväksy sitä.